15. syyskuuta 2012

Kultainen piparkakkukaupunki nimeltään Turku


Tarunhohtoinen, kultainen piparkakkukaupunki nimeltään Turku elää vain piparkakkuleipurin haaveissa, joskin tiettyä todellisuuspohjaa tuo Oldan kuviomuotit ja niillä luodut piparkakut tahi savikoristeet. Kaupunkiin kohoaa tuomiokirkko, linna ja raatihuone vuosisatojen takaa.


Näiden kolmen muotin syntyhistoria on omalta osaltaan hauska osoitus yhteistyöstä Oldan kanssa. Ainoastaan Turun tuomiokirkko -muotti on itseni tilaama, Turun linna ja Turun raatihuone syntyi Oldan omasta aloitteesta keskustelumme siivittämänä. Nähtyäni kummatkin muotit en nähnyt syytä olla ottamatta niitä osaksi kokoelmaani. Toisaalta erilaisuus ja yksinkertaisen tahi monimutkaisen muotin ero ihastutti. 


Turun tuomiokirkko vuodelta 1814 kuvaa näkymää Turun kaupunkiin 1800-luvulla, ennen Turun paloa. Suurimmat erot 2000-lukuun on rakennuskannan häviäminen ja muuttuminen kirkon ympäristössä, barokkityylisen tornin muuttuminen ja kohoaminen sekä modernin sivilisaation tuomat jäljet. Katulamppuja ei muotista näy tai liioin Mikael Agricolan patsasta. 

" Juuri tuomiokirkko antaa koko Turulle sen luonteenomaisen leiman. Avaralta paikaltaan joen eteläpuolella se hallitsee koko seutua. Siihen muukalaisen katse ensiksi ja mieluimmin pysähtyy. Pyhän kunnioituksen vallassa hän astuu sen korkeiden muurien ja mahtavien holvikaarien alle; tämän kivimassan vieressä tuntee itsensä nöyräksi ja samalla sen jalon suuruuden ylentämiseksi. "
  •  Zacharius Topelius: Vanha Kaunis Suomi, suomentanut Aarne Valpola. Karisto.

Turun raatihuone viittaa tuhoutuneeseen rakennukseen, joka sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Vanha Raatihuone. Turun raatihuoneen arkkitehti oli Samuel Berner, ja innoitusta Turusta haettiin myöhemmin esimerkiksi Porin raatihuoneen rakentamiseen. 
" Huomattava on myös varsin korkea ja upea raatihuone, jonka tuntee tornista ja sen kellosta. Raatihuoneen alakerrassa on kaupungin kaksihuoneinen vankila ja sen lähellä torin varrella tornilla varustettu vartiotupa. "
  • Daniel Juslenius: Vanha ja Uusi Turku. Suomen kirjallisuuden seura 2005





Turun linna -muotti on toisaalta Turun palon jälkeistä aikaa esittävä, toisaalta hyvin nykyisen näköinen huolimatta siitä, että aikaero on 167 vuotta. Eroa löytyy lähinnä puupäällysteisen katon vaihtumisella kuparikatoksi, maankohoaminen ja linnan ympäristön miljöön urbanisoituminen. Vielä 1800-luvulla linnan ympäristö oli sangen vaatimattomien rakennusten täyttämä, jolloin linna hallitsi olemuksellaan maisemaa voimakkaasti. Tänäkin päivänä se tervehtii mereltä kaupunkiin saapuvia omalla jykevällä arvokkuudellaan.
" Siinä se seisoo yhä tänäkin päivänä vankalla kalliolla Aurajoen läntisellä rannalla, missä joki laskee samean vetensä kolmihaaraiseen Linnanaukkoon. Tämän selän eteläpuolella näkyy Hirvensalon saari; lännessä humisevat Ruissalon tammet. Toisella puolella jokea ja vastapäätä linnaa on Korppoolaisten niemi, jonne Kaarle-herttuan amiraali Joakim Scheel vuonna 1599 antoi pistää seitsemän surmatun sotavangin päät seipäiden nenään herättääkseen linnan miehistössä kauhistusta. "
  • Zacharius Topelius: Vanha Kaunis Suomi, suomentanut Aarne Valpola. Karisto.