1. huhtikuuta 2012

Mehiläisvahakoristeita pääsiäiseksi


Käsityöläisten valmistamat pääsiäiskoristeet sai oman mielenkin virittymään askartelun aallonpituudelle, joka on vallan mainio vaihtoehto pikkuleipien lomassa. Mehiläisvahan käytöllä kuviomuottien osalta on osaltaan historiallinen lähtökohta, sillä aurinkoiseen näyteikkunaan ei sopinut helposti sulavat herkut.


Mehiläisvaha on elintarvikekelpoista, kunhan se on puhdasta 100 % mehiläisvahaa. Huonekalujen pinnoittamiseen tarkoitetut seokset ei kuulu tähän askartelutuokioon. Mehiläisvahaa saa kynttilätarviketoimittajilta (Lahtisen vahavalimo) taikka hyvin varustetuista askarteluliikkeistä. Kellä on onni omistaa mehiläisvahaa pesätuotannon ansiosta, käyttäköön omia tarpeitaan. Elintarvikekelpoisuudesta huolimatta mehiläisvahakoristeita ei kannata syödä, vaan säilyttää pääsiäispöydän koristeena muun naposteltavan lomassa. 





Mehiläisvaha sulatetaan vesihauteessa, veden ei tarvitse olla kiehuvaa. Vaha sulaa noin +60 asteessa, eikä sitä saa missään nimessä keittää. Sulatusastian valinnassa kannattaa ottaa huomioon vahan jymähtäminen metallipintaan jäähtyessään. Joko omista oma kippo mehiläisvahan sulatukseen, käytä säilyketölkkiä tai kärsi seuraamukset. Uunissa leivinpaperia vasten vahan luulisi saavan pois paremmastakin kattilasta. 

Kuviomuotti tulee öljytä ruokaöljyllä ENNEN mehiläisvahan kaatamista siihen. Tämä kannattaa ottaa tosissaan. Varsinkin puumuotin huokoisuus ja runsas kuviointi voi tehdä tepposet eikä mehiläisvaha välttämättä irtoa aivan niin helpolla, kuin aikaisempi kokeilu antoi ymmärtää. Kuviomuottiin voi sujauttaa puutikun jos haluaa tikkaria muistuttavan koristeen. Vaha on jähmettyneenäkin suht' pehmeää, joten reiän tekeminen on mahdollista myöhemminkin. 

Viime kerrasta oppineena valutin vahaa hitaasti sen jälkeenkin, kun varsinaisen muotin syvyys oli täyttynyt. Koristeet näyttivät onnettomilta liian ohuina, ja varmuudeksi valutin tikkua vasten hieman ylimääräistä vahaa, sen jälkeen kun ensimmäinen kerros oli hyytynyt. 

Periaatteessa vahan pitäisi hieman kutistua jähmettyessään ja siten irrota kuin itsestään muotista. En ollut asiasta niin varma joten varovasti irrotin vielä jähmettymässä olevan koristeen muotista ja asetin sen öljytylle alustalle. Samalla siistin enimmät ylimääräiset vahanpalat reunoista. Kanaemon osalta tikku erottuu hieman rumasti väärältä puolelta, mutta jääkööt sellaiseksi. 

Anna koristeiden jäähtyä huoneenlämmössä vähintään vuorokausi ennen käyttöä.