4. joulukuuta 2011

Piparkakkututkielmia, osa 2


Toinen piparkakkututkielma valmistaikinalla alkoi hyvin mutta päättyi dramaattisesti. Pikeerikoristellut kuviopiparit on vielä hakusessa.


Valmistaikina on hyvä vaihtoehto kun on tarvetta saada pipareita paljon ja nopeasti: kuviomuoteillakin työskentely on nopeampaa kuin itse tehdyllä, kiitos taikinan koostumuksen. Ainut heikkous on taikinan soveltuvuus vaihtelevasti kuviomuoteille; siinä missä tähtipiparit onnistui hyvin, sydänpiparit kadotti yksityiskohtansa tyystin paiston aikana.

Niin ja se maku! Tässä taannoin totesin aiheesta keskustellessa, että maku olisi kovin huono valmistaikinoissa. Vaihtelua toki löytyy eri tuotteista, omaan suuhuni Myllyn paras piparkakkutaikina maistuu ja piparit ovat mukavan rapeita. Suosittelen, jos joulukiireiltä ei oma taikina valmistu.


Piparkakun koristelua suomalaisittain

Tämän päiväisen piparkakkututkielman inspiraation lähteenä toimi suomalainen kakkublogi Mansikkamäki piparkakkuineen sekä Tsekin valkoiset pernikyt. Tarkoituksena ja haasteena olisi siis saada piparkakkuihin pikeerikoristelu eli sokerikuorrute.

En ole itse koskaan ollut hyvä tämänkaltaisessa sorminäppäryyttä vaativassa puuhassa, joskin olen nyt viimeaikoina kypsynyt ajatukseen harjoittelusta yrityksen ja erehdyksen kauta. Tällä kertaa erehdyksiä, joskin ajatuksia herättäviä. Pursotuspussien puute oli lähinnä suurin syy epäonnistumiseen, pakastepussi repesi käsiin ja levittyvän pikeerin käyttö on vielä kysymysmerkki piparkakkujen kolmiulotteisen pinnan takia (kuviot).



 

Piparkakku tsekkiläiseen tapaan

Tsekkiläinen valkoinen perniky on melkoinen taidonnäyte, tässä tapauksessa kuorrutteen käyttöä on rajattu tarkasti ja harkitusti käytetty piparkakun pinnan peittämiseen. Vaihtelevin kuvioin ja paikoittain leikkaamalla piparkakkuun ylimääräisiä aukkoja piparkakkumuotilla on yhdestä samasta kuviomuotista saatu pienellä vaivalla useampi tyystin erilainen luomus!

Tsekin valkoiset pernikyt. Kuvan lähde.