15. lokakuuta 2011

Piparkakkututkielmia

"Turku vuodelta 181... Tai siis vuodelta 1814!"
Uteliaisuuttani tartuin kaupan pakastealtaan valmispiparkakkutaikinaan, jotta voisin kokeilla sen toimivuutta Turun tuomiokirkko -muotin avulla. Tulokset ovat toistaiseksi suuntaa-antavia, paistolämpötilan laskeminen tuntui olevan merkityksellistä.

Valmistaikinoiden suhteen on viehättävää se, kuinka elastista taikina on. Tavallisesti tällä ei ole niin suurta väliä, mutta kuviomuottien tapauksessa taikinaan kohdistuu sen verran rasitusta, että elastisuus pitää taikinan koossa koko työvaiheen läpi. Liekö syynä sitten emulgointiaine tai käytetyt rasvat, on valmistaikina hyvä vaihtoehto myös kuviomuottien tapauksessa kun aikaa on vähän ja käsityöläistunnelmasta voidaan hieman tinkiä.

Lämpötilan vaikutus kohoamiseen

Ensimmäiset piparkakut paistoin + 200 asteessa ohjeen mukaisesti (Myllyn paras laktoositon piparkakkutaikina). Piparkakkujen paistoa silmä tarkkana seuraten tulin siihen tulokseen, että näin kuumassa kohoaminen tapahtuu turhan vauhdikkaasti. On totta, että taikina sisältää kahta eri kohotusainetta ja ei siten ole paras mahdollinen valinta. Päätin kuitenkin testata, miten piparkakut paistuvat +150 asteessa. 

Piparkakkujen yksityiskohdat jäävät näin hyvin jäljelle. Ainut haitta on huonompi taikinan kohoaminen ja vaaleampi väri, joten lämpötilaa on syytä vielä säätää paremmaksi. Lupaavalta tämä kokeilu kuitenkin vaikutti, aiempi ymmärykseni runsaasti kuvioita sisältävän muotin käytöstä valmistaikinalla on nyt kumottu.




Yllä: Kolme kuvaa yhdestä haastavimmasta kuviomuotista, Gene Wilsonin rukoileva/laulava suuri enkeli. Kuviomuottia on hankala käyttää taikinan tarttuvuuden ja kuvioiden säilymisen suhteen paiston aikana. Ja kuinka nopeasti tulikaan tänään työskenneltyä, ja pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta kuviot toistuvat erinomaisesti. 

Maku 

Maku on melko mieto, peräti arkinen voin poissaololla, mutta rapeiden ja hieman kovan piparkakun ystävälle tämä on kelpo vaihtoehto, siinä missä Paraisten piparkakut edusti pehmeitä piparkakkuja. 


Ps. Piparit pehmentyvät ainakin huoneenlämmössä, joten kovuutta ei kannata turhaan pelätä. Tarkempi tutustuminen +200 asteen ja +150 asteen vaikutukseen piparkakun sisuksia tarkastelemalla osoitti olevan hyvin pieni, molempien piparkakkujen koostumus ja suutuntuma oli samanlainen.

Turun tuomiokirkko 1814 - kuviomuotti 

Muotin on kaivertanut Tsekkiläinen Oldrich Kvapil. Näkymä vastaa Turun tuomiokirkon ja Turun kaupungin olemusta ennen Turun suurta paloa, josta johtuen näkymä voi olla hieman vieras turkulaisille itselleenkin. Muotin mallina on toiminut Carl Ludvig Engelin maalaus.




Kuvassa näkyvät rakennukset Turun tuomiokirkkoa lukuunottamatta eivät ole enää olemassa, ja paremman käsityksen alueen sen hetkisestä kaupunkirakenteesta saa alla olevasta kuvasta. Tähän malliin päädyin Oldrich Kvapilin ehdotuksesta, sillä hän oli tehnyt vastaavasti saksalaisesta tuomiokirkosta muotin 1800-luvun piirrosta hyödyntäen. Valinta tuo esiin Turun historiaa kadonneen, menneen maailman ja nykyisyyden, vieläkin paikallaan seisovan tuomiokirkon osalta.


Kuvan lähde.