26. huhtikuuta 2011

Springerle sahramilla


(Kuvan alareunassa perinteinen springerle ilman sahramia.)
Sahramia päätyi pikkuisen springerletaikinan joukkoon, jonka tarkoituksena oli testata värin ilmestymistä muutoin vitivalkoisiin pikkuleipiin sekä miltä sahrami maistuisi kakunomaisen pikkuleivän lomassa.

Resepti on alunperin Änis Paradies'in sivuilta poimittu, hyväksi kertaalleen todettu ja nyt vuorossa reseptin kokeilu yhä pienemmällä taikinamäärällä. Jauhoja oli vain 300 g, joten resepti on tästä syystä pienennetty perinteisestä 500 grammasta.

Sahramin makua on vaikea kuvailla. Luulin aluksi, ettei kitkeräksi kuvailtu mauste voi olla mikään tajunnanräjäyttävä kokemus makean pikkuleivän joukossa, eikä se totta puhuen sellainen ollutkaan. Toisaalta maku ei ole paha tai vastenmielinen, asia varmasti jakaa mielipiteitä suuntaan tai toiseen.

Kokeilin myös sahramin liukenemista sellaisenaan, kun kerran Meiran pakkauksissa mauste on valmiiksi hienonnettu. Ei sitten millään sekoittunut kananmuna-vaahtoseokseen, pieneen kuumaan maitotilkkaan sekoitettuna kyllä, ja antoi mukavasti väriä. 

Kukkaiskielen kertomaa

Kolme käytössä ollutta kuviosinettiä liittyvät kuva-aiheeltaan kaikki erityisesti viktoriaanisen ajan Britannian kukkaiskieleen, joka sanojen sijaan välitti viestejä ja merkityksiä säädyllisesti kukkien ja kasvien avulla. On syytä huomata, että eri lähteissä samalle kukalle voidaan antaa eri merkityksiä tai peräti lista asioita, mihin verso voidaan rinnastaa. Liekö salakielen käyttäjillä sitten ollut vaikeuksia tulkita toisiaan aivan kirjaimellisesti, joten otettakoot merkitykset leikkimielisesti.

Kukkaiskielen merkityksiä
Ananas: Vieraanvaraisuus
Apila: " Minä lupaan", hyvää onnea
Auringonkukka: Puhtaat ja jalot ajatukset
Punainen ruusu : Tosirakkaus
Valkoinen ruusu: Ikuinen rakkaus, hiljaisuus tai viattomuus
Punainen tulppaani: Rakkauden julistus
Ohdake: Jalous
Tammenterho: Pohjoinen elämän ja kuolemattomuuden symboli

Springerle sahramilla

Ainekset

300 g tomusokeria
300 g vehnäjauhoja
110 g kananmunaa (n. 3 munaa)
Sahramia ja tilkka kuumaa maitoa liottamiseksi

Ohjeet työskentelyyn voi lukea aiemmista springerle -reseptien yhteydessä. Tällä reseptillä ei ole tullut vastaan enää aiempia kummallisuuksia kuten ensimmäisten springerlen kanssa. Springerlen leipomisessa on ikäänkuin kolme kivijalkaa onnistumisen suhteen:

1. Taikinan hellävainen käsittely
    - Kananmunavaahdon sisään jääneet pienet ilmakuplat saavat springerlen kohoamaan uunissa pohjasta käsin. Liian tiiviiksi painetut springerlet kohoavat liian radikaalisti. 

2. Springerlen leikkaaminen ja kaulitseminen
    - Muutoin hyvä taikina saattaa murtua ja särkyä helposti, joko kaulitsemisen tai springerlen leikkaamisen aikana. 

3. Paistaminen uunissa vahtien
    - Springerle on luonteenomaisen ulkoasun suhteen tiukka värin muodostumisen suhteen: sitä ei saa olla! Tämä edellyttää tiukkaa vahtaamista uuninluukun vierellä. Olen havainnut hyväksi tasata uunin lämpötilaa pitämällä kaksinkerroin puristettua patalappua luukun välissä.