3. huhtikuuta 2011

Speculaas eli Hollantilainen tuulimyllypikkuleipä


Hollantilainen tuulimyllypikkuleipä (eng. Dutch Windmill Cookie, Dutch Spice Cookie)  on reseptiltään identtinen speculaas- pikkuleivän kanssa, ainoastaan nimi on helpommin suuhun sopiva ja erityisesti Yhdysvalloissa tunnetumpi. Tuulimyllypikkuleipiä tarjoillaan kahvipöydässä ympäri vuoden.

Alankomaalaiset tuntevat oman pikkuleipänsä speculaas-, belgialaiset speculoos- ja saksalaiset spekulatius -pikkuleipänä. Yhtä oikeaa reseptiä ei ole olemassa, joten mausteiden määrää voi surutta vähentää ja korvata perinteisillä piparimausteilla.



Hollantilaiset tuulimyllypikkuleipä (Speculaas)


Ainekset

225 g voita tai margariinia
1 iso muna
120 millilitraa hunajaa
1 rkl maitoa
80 g mantelijauhetta
110 g fariinisokeria
2 tl kardemummaa
1/4 tl inkivääriä
1/4 tl muskottia
1/4 tl neilikkaa
1/4 tl suolaa
puolikkaan appelsiinin mehu ja kuori
600 g jauhoja
+ kaakaojauhetta värin lisäämiseksi


Valmistus

Sulata voi ja anna jäähtyä. Vatkaa muna hyväksi vaahdoksi ja sekoita toisessa kulhossa maito, mantelijauhe ja hunaja keskenään sekaisin. Lisää munavaahtoon ja vatkaa tasaiseksi. Sekoita fariniisokeri suolan ja mausteiden kera ja lisää muna-maito-hunaja seokseen. Vatkaa huolellisesti. Lisää seuraavaksi sulatetu rasva vähissä erin koko ajan sekoittaen. Lisää jauhot ja lopuksi vaivaa taikina käsin, lisäten jauhoja tarpeen mukaan. Taikina jää pehmeäksi.



Anna taikinan jäähtyä ennen muotoilua kylmässä muutaman tunnin ajan tai yön yli. 

Isoja pikkuleipiä voi koristella kokonaisilla tai pituussuunnassa halki leikatuilla manteleilla.  Mantelin saa halki varovaisesti terävää veistä väliin ujuttaen, yleensä manteli halkeaa itsestään kahtia toivotulla tavalla samantein. Uunipellille viskotut mantelilastut saavat kauniin paahtopinnan, mikäli pikkuleipä lasketaan niiden päälle. Mantelilastut liimautuvat paiston aikana kiinni pohjaan  itsestään.


  

Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 10-15 minuuttia, kunnes pikkuleivät saavat hieman väriä reunoilta.  

Mantelijauhe ja appelsiini antaa tuulimyllyille pehmeän maun, joka jättää suuhun miellyttävän pehmeän maun, jota kardemumma täydentää hienosti. Huolimatta hieman piparkakkumaisesta reseptistä, ei hollantilainen tuulimyllypikkuleipä muistuta sukulaisiaan maultaan taikka koristelultaan, jos innostuu manteleilla temppuiluun.

Verrattuna aiempiin, pyhän Nikolauksen päivän spekulatius -pikkuleipiin, nämä ovat pehmeitä, ja säilyttivät pehmeytensä myös paistopäivää seuraavana arkena.

Speculoos'in leipominen 

Belgialaiset valmistavat speculoos-pikkuleipiä ympäri vuoden, suurimmat pikkuleivät ovat liki metrin mittaisia (80 cm). Onpa muutamissa kaupungeissa jopa pieniä myymälöitä yksinomaan näiden 'pikkuleipien' myyntiä varten!



. :: Speculaasista asiaa :: .

Harvemmin kaupassa tai ylipäätään missään tällä leveysasteella törmää harvinaiseen, kuviomuotteihin liittyvään asiaan. Huomasin aikaa sitten, että blogin pitäjä Niko Lipsanen  oli noteerannut teollisen version speculaas -kekseistä perhemarketin hyllyltä. En paneutunut asiaan sen enempää, mutta noutaessani puuttuvia ainesosia tämän reseptin osalta, huomasin myös K-marketin hyllyllä tutun paketin: Dutch Spice Cookies, Speculaas. 


Tämä lienee ainut tuote, joka on saatavilla helposti Suomesta ja kantaa etäisesti sidettä vanhan Euroopan pikkuleipäkulttuuriin. Valitettavasti paketin keksit ovat vähän mielikuvituksettomia, tunnistin ainakin elefantin ja naisfiguurin. Maku on nimensä mukainen eli hyvin mausteinen. Keksit valmistetaan Hollannissa.

Kuviomuotit suomalaisessa leipomokulttuurissa?

Näin aiheen sivusta tuulimyllyn muotoiset pikkuleivät saivat aikoinaan mietteliääksi, onko kuviomuotit koskaan rantautuneet Suomeen. Tutkimustyö johdatti Turkuun, tarkalleen Samppalinnan myllyn leipomoon, joka valmisti Suomen ensimmäiset piparkakut. Myös ulkomailta tuodut piparkakut kulkivat alkujaan Turun kautta. En valitettavasti löytänyt dokumentaatiota Samppalinnan piparkakuista sen tarkemmin, joten mieltä jäi kalvamaan, minkäsortin kakkusia myllyssä väkerrettiin.

Vastaus kysymykseen selvisi perinteisemmällä tiedonhaulla, visiitillä kirjastoon. Anna Liisa Mattilan Piparikirja tiesi kertoa, ettei Suomeen tuotu kuviomuotteja, vaan ne jäivät eurooppalaisten piparkakkuleipurien piirteeksi. Osaltaan tähän vaikutti hienosokerin yleistyminen hunajan asemesta leivonnassa, joka ei yleensä johda yhtä hyviin tuloksiin kuin hunajan käyttö. Pelkästään sokerilla leivotut piparkakut ynnä muut keksit onnistuvat muitta mutkitta, kun käytetään vain perinteisiä pläkkipellistä taivuteltuja piparkakkumuotteja. 

Mattila, Anna-Liisa: Piparikirja, Atena Kustannus Oy, Pieksämäki 2001
Samppalinnan kesäteatterin kotisivut, "Tuulimyllyjen viimeinen", lähde luettu 3.4.2011